Cyanobacteria eli sinilevä

Tällä on monia nimiä, cyanobacteria, red slime algae, cyano, sinilevä ja ties mitä. Silti heti alkuun pieni korjaus tai tarkennus, joka ei sinällään vaikuta hoitotoimiin: kyseessä ei ole levä vaan opportunistinen fotosynteettinen bakteeri. Itse asiassa yksi vanhimpia elossaolevia organismeja jota tiedetään ja sen epäilläänkin olevan yksi alkuaikojen organismeista, joka on aikoinaan auttanut hapettamaan nykyään asuttamamme maailman. Mutta se historiasta ja biologiasta, akvaarioon sinilevä ei ole lainkaan kaivattu vieras.

Tunnistaminen

Englanninkielisissä nimissä puhutaan yleensä punaisesta väristä, suomeksi taas sinisestä, todellisuudessa cyano voi olla ainakin punaista, vihreää tai mustaa. Useimmiten kuitenkin punaista. Koostumus näyttää hieman kuin limalta ja se alkaa peittämään alueita hiekassa tai kivillä. Pahimmillaan limaiset sinilevämatot alkavat levitä korallien päälle ja ne tukehduttavat kaiken alleen. Sinilevä yleensä lähtee myös leijumaan pintaa kohti, jos puhallat pipetillä sen irti kivestä tai hiekalta.

Mistä sinilevä tulee

Kaikissa akvaarioissa on sinilevää aina. Akvaario, jossa ravinteet ovat tasapainossa, nitraatti- ja fosfaattitasot eivät ole hurjasti kohollaan eikä altaassa ole alueita joissa virtaus on liian pieni, harvoin päästää sinilevää kasvamaan räjähdysmäisesti. Ravinteiden epätasapaino tai liiallisuus onkin juuri se ruoka, jota sinilevä tarvitsee. Käytännössä akvaarion hyödyllinen bakteerikanta sekä levät käyttävät täsmälleen samoja ravinteita, mutta sinilevä osaa hyödyntää ravinteita myös silloin kun muut eivät siihen kunnolla kykene.

Miten sinilevästä pääsee eroon

Sinilevän ilmaantuminen voi johtua vain yhdestäkin pielessä olevasta asiasta, mutta useimmiten tarkemmin tutkiessa huomaa, että on useampi korjattava ongelmakohta.

1) Tarkista veden nitraatti (NO3) ja fosfaattipitoisuus (PO4).

Ideaalisti näiden suhde pitäisi olla 1:100 nitraatin ollessa 1-10ppm ja fosfaatin 0.01-0.1ppm. Mikäli altaan biokuorma on niin suuri, että arvot eivät pysy kurissa, kannattaa perehtyä mm. makrolevän kasvattamiseen ala-altaassa, ruokinta-annosten määrän tarkistamiseen (annatko ruokaa enemmän kuin tarpeen?), onko altaassa riittävästi kiveä ja hiekkaa tarpeellisen bakteerikannan ylläpitoon sekä tietenkin siihen, pitäisikö vedenvaihtoja tehdä useammin. Lähtökohtaisesti nitraatit ja fosfaatit olisi kuitenkin hyvä saada pysymään kurissa ilman vedenvaihtokertojen tihentämistäkin.

Yhtenä suurena apuna jos muu ei auta, voi alkaa ruokkia bakteereja, jolla saadaan niiden lukumäärä paljon suuremmaksi, ja siten bakteeritoiminta saadaan tehokkaammaksi. Tästä käytetään yleensä nimeä vodka dosing tai carbon dosing, mutta siitä lisää omassa artikkelissaan.

2) Varmista, ettei sinilevä kasva olemattoman virtauksen vuoksi. Jos, niin lisää veden virtausta tuolle alueelle.

3) Varmistan veden lämpötila. Sinilevä rakastaa kohonnutta lämpötilaa.

Ideaali lämpötila riutta-altaalle on yleensä noin 25,5C astetta. Tuo lämpötila antaa hieman liikkumavaraa, mutta vielä tärkeämpää on tasainen lämpö ilman suurempia heilahteluja. Käytännössä riutta on yleensä tyytyväinen, kunhan tuo tasainen lämpötila asettuu alueelle 24-27C astetta. Tarvittaessa säädä lämmittimen termostaattia tai hanki tehokkaampi lämmitin, jos nykyinen ei suoriudu tehtävästään.

Merivesiakvaarioissa, joissa ei ole koralleja, lämpötila saattaa olla myös jotain muuta. Esimerkiksi jotkin kalat elävät mielummin 20-24C asteen lämpötilassa, jotkut jopa 10C lämpötilassa, mutta näitä harvoin on akvaarioissa pitovaikeuden vuoksi.

4) Varmista, että sinulla on asukeissa huoltotiimiä joka syö sinilevää. Tällaisia ovat esimerkiksi monet erakkoravut. Myös mm. cerith snail syö sinilevää ja auttaa pitämään hiekkapohjan puhtaana.

5) Tarkistuslistan viimeinen mutta ei vähäisin. Löydätkö aamuhämärässä laseista copepodeja?

Copepodit syövät sinilevää. Varsinkin riutta-altaille eliöstön monipuolisuus on lähes elintärkeää ja copepodit kuuluvat ehdottomasti tähän mukaan. Lisää altaaseen eläviä copepodeja yöaikaan sillä ne ovat myös kalojen herkkua.

6) Mekaaninen poisto.

Kaiken yllä olevan hoitaminen kuntoon pitäisi lähes poikkeuksetta poistaa vähitellen kaikki näkyvä sinilevä altaasta, joskin suositeltavaa on itsekin osallistua puhdistukseen ja poistaa ainakin suurimmat esiintymät. Helpointa on sijoittaa esimerkiksi suodatussukka ala-altaaseen ja lappoletkulla imeä altaasta sinilevää suoraan sukkaan jolloin altaasta ei vähene vesimäärä mutta saat kerättyä sinilevät talteen ja sitten poistoon.

7) Kemiallinen myrkytys.

Mikäli edellämainitut toimet eivät jostain syystä auta tai sinilevä on levinnyt jo liian räjähdysmäisesti, myös kemiallinen sinilevän tappaminen on mahdollista. Tätä suositellaan kuitenkin aina vasta viimeisenä toimena sillä se ei korjaa alkuperäisiä syitä miksi sinilevä on päässyt valtaamaan altaan eikä kemiallisista hoidoista voi ikinä sanoa varmuudella aiheuttavatko ne muuta tuhoa. Eri kemiallisia lääkkeitä voit selata täältä.

Lisähuomio

LisähuomioAltaan valojen pimentäminen hoitoprosessin aikana kolmeksi päiväksi jouduttaa myös tehokkaasti sinilevän katoamista, mutta tässä kohtaa tulee tiedostaa se, että pimennys ei itsessään ole lääke, vaan kadottaa sinilevän vaikka vesiarvot olisivat edelleen täysin päin honkia. Tällöin huomaat vain sinilevän ilmestyvän nopeasti uudestaan. Pimentäminen kuitenkin voi olla paikallaan, jos sinilevä uhkaa esimerkiksi korallien terveyttä.