Dinoflagellates – siimaeliöt

Dinot ovat yksisoluisia planktoneita joita arvioidaan olevan tuhansia eri lajeja. Merivesiakvaarioiden osalta vaikeuttavia asioita:

tarkkaa tunnistusta tai edes dinoksi tunnistusta ei pysty tekemään juuri mitenkään muutoin kuin mikroskoopilla
osa niistä on todella myrkyllisiä
kaikkiin ei toimi samat hoitotavat

Tunnistaminen

Dinojen tarkka tunnistus voidaan tehdä vain mikroskoopilla. Itse asiassa on lähes mahdotonta olla edes varma onko kyseessä Dinoflagellates ilman samaa tunnistustapaa. Osa dinoista katoaa valon kadotessa ja ilmestyy taas valojen myötä, osa ei katoa. Useimmat dinot ovat fotosynteettisiä joten ne alkavat jossain vaiheessa valaisuajan loppupuolella tuottamaan näkyviä ilmakuplia. Muoto voi olla limainen tai vain ruskea peite hiekalla.

Dinoja on siis tosiaan useita eri lajeja. Merivesialtaissa on pääsääntöisesti viittä eri lajia.
– Isot ja pienisoluiset Amphidinium dinot
– Prorocentrum dinot
– Ostreopsis dinot
– Coolia dinot

Kaikkien dinojen tunnistamiseen tarvitset mikroskoopin jolla voit suurentaa vähintään 200-kertaiseksi. Digitaaliset kuluttajatason mikroskoopit eivät sovellu yleensä tarkoitukseen, vaan perinteinen analoginen mikroskooppi ja mieluiten sellainen, johon voi kiinnittää kännykän tai muun kameran okulaariin.

Ota pipetillä useasta eri pinnasta pieneen puhtaaseen astiaan (esim tippatestipullo) näyte. Hyviä paikkoja ovat mm. tumma kasvusto hiekalla, streamien päältä ja kiven päältä. Sulje astian kansi ja ravista voimakkaasti. Laita vesinäytettä mikroskoopin testiliuskalle ja koita ensin etsiä kasvustoa pienemmällä suurennoksella. Siirry vähitellen isompaan suurennokseen. Dinolajin voi tunnistaa sen muodoista ja liikkumistavoista.

Koska jo pelkästään dinojen tunnistukseen pitää nähdä liikkuvaa kuvaa, suosittelemme viimeistään alustavan tunnistuksen jälkeen liittymään Facebookissa ryhmään Dinoflagellates Support Group Reef ja esittämään omat havainnot tai katsomaan esimerkkejä miten mikäkin laji liikkuu. Kyseisestä ryhmästä löytyy myös englanninkielellä todella kattavat ohjeistukset ongelman hoitoon.

Tiivistelmä eri dinolajien tunnistuksesta ja kyseisen lajin ominaisuuksista

Isot ja pienisoluiset Amphidinium dinot

Ovaalin muotoisia, toisessa päässä hieman kuin nokka joka taittuu oikealle tai vasemmalle. Liikkuu yleensä aktiivisesti, liikettä kuvailtu robotti-imurimaiseksi.
Katoaa pimeässä hiekkaan ja kivien sisään
Ei myrkyllinen tai vain vähän myrkyllinen
Ei tuota merkittävää määrää ilmakuplia
Elää pääosin hiekalla ja kivien pinnoilla
Isosoluinen elää vain tankin pohjalla, pienisoluinen kaikissa korkeuksissa

Isosoluinen Amphidinium

Pienisoluinen Amphidinium

Prorocentrum

Vasen ja oikea puoli symmetrisiä keskenään. Pieni suu toisessa päässä. Voi liikkua kuten Amphidinium tai olla aloillaan.
Katoaa pimeässä hiekkaan ja kivien sisään
Myrkyllinen, tappaa kaikki korallit, kalat ja selkärangattomat ilman toimia
Tuottaa ilmakuplia näkyvästi
Elää millä tahansa pinnoilla
Elää tankin keskikorkeudella ja pohjassa

Ostreopsis

Seesaminsiemenen muotoinen, toisesta päästä vaalea. Pyörii usein pientä kehää vaalea pää kehän keskustaa kohti
Katoaa yöllä virtaavan veden sekaan
Erittäin myrkyllinen
Kuplantuotto voimakas
Yleensä tankissa korkeilla pinnoilla

Coolia

Lähes täydellinen ympyrä muodoltaan, liikkuu lyhyissä pyrähdyksissä vaihdellen suuntaa
Katoaa pimeässä virtaavan veden sekaan
Jonkin verran myrkyllinen
Vähäinen kuplantuotto
Elää hiekan, kivien ja levien pinnoilla
Elää altaan pohjan läheisyydessä

Mistä Dinoflagellaatit tulevat

Meidän kaikkien akvaarioissa on dinoja. Ne ovat aina läsnä, mutta normaalisti niiden määrä pysyy niin vähäisenä, ettei sitä pysty edes huomaamaan. Vesiarvojen epätasapaino tai ravinteiden painuminen nollaan tarjoaa dinoille tilaisuuden, sillä ne kykenevät menestymään myös silloin kun muut eivät enää saa vedestä riittävästi ravinteita kasvuun.

Miten dinoista päästään eroon

Dinojen karkoitus on syy siihen, miksi lajintunnistus on niin tärkeää. On kaksi eri prosessia, joista toinen tehoaa toisiin ja toinen toisiin. Dinojen tappamiseen löytyy kemiallisia aineita, mutta niitä emme tässä yhteydessä käsittele tarkemmin, koska niiden on raportoitu aiheuttaneen myös merkittäviä tuhoja. Lääkkeet eivät korjaa itse syitä, joista dinoinvaasio on aiheutunut.

Tärkeä huomio! Varsinkin mikäli kyseessä on prorocentrum tai ostreopsis laji, mutta ei haittaa varmuudeksi muillakaan, tulee ala-altaaseen hyvään virtauspaikkaan tai suodatussukkaan lisätä reilu määrä aktiivihiiltä. Aktiivihiili tulee vaihtaa uuteen viikoittain kunnes dinot ovat kadonneet. Varsinkin kuoleva dino vapauttaa myrkkyä, joka saattaa tappaa altaasta kaiken elävän.

Yleiset ohjeet lajista riippumatta

Heti alkuun veden nitraatti- ja fosfaattipitoisuus nostetaan oikeaksi. Liikaruokinta on huono vaihtoehto, sillä sen tehokkuutta ei voida kontroilloida, mutta sen sijaan nitraatti- ja fosfaattitason nostoon löytyy helposti annosteltavat aineet. Suosittelemme nostamaan arvot sallituille maksimirajoille, joskin ei kerralla. Nitraattitasoksi 10ppm ja fosfaatin tasoksi 0.1ppm. Tee tämä nosto neljässä vuorokaudessa, sillä se alkaa kuitenkin auttamaan jo ensimmäisen noston myötä tilannetta. Nitraatin nostoon aineet tästä ja fosfaatin nostoon tästä.

Mikäli fosfaattitaso oli tipahtanut nolliin, voi fosfaattia annostella tuplasatsin ensimmäisellä kerralla. Siltikään tippatestit eivät välttämättä näytä vielä mitään tulosta. Syynä on se, että alkuun osa fosfaatista imeytyy kiviin ja hiekkaan. Mutta älä välitä, vaan jatka päivittäistä annostelua ja mittaa välillä, jotta tiedät milloin oikea taso löytyy.

Myös manuaalisella puhdistuksella voit nopeuttaa dinojen poistumista. Tässä kohtaa kuitenkin huomionarvoista on, että jos ja kun lappoat letkulla dinomassaa kivistä ja hiekasta sumpussa olevaan suodatinsukkaan, tulee sen olla huomattavasti normaalia suodatinsukkaa tiheämpi. Dinot voivat olla niinkin pieniä kuin 20μm eli 20 micrometrin kokoisia. Normaalisti suodatinsukat ovat luokkaa 100-200 micronia. Tarvitset niiden suodattamiseen 10 micronin sukkia tai suodatinkangasta.

Vesiarvojen korjauksen lisäksi on erittäin suotavaa lisätä altaaseen päivittäin phytoplanktonia sekä viikottain eläviä copepodeja ja bakteerilisää, jotta biodiversiteetin monipuolisuus saadaan varmistettua. Riittävän monipuolinen biodiversiteetti taistelee voimakkaasti dinoja vastaan.

Mikäli annostelet normaalisti hiiltä (vodka dosing, carbon dosing jne), lopeta se toistaiseksi. Se on toiminut liiankin hyvin ja vesiarvot ovat romahtaneet.

Prorocentrum ja Amphidiniumit

Fosfaatti ja nitraatti eivät yksinään vie dinoilta elintilaa, vaan koska kyseessä on dino, joka menee hiekkaan ja kivien sisään piiloon, sen luontainen torjuntatapa on viedä siltä elinolot. Sen hoidamme diatomien eli piilevän avulla. Akvaarioon annostellaan silikaattia siten, että päivittäinen annos nostaa tasoksi noin 2ppm. Silikaatti kuluu vedestä nopeasti piilevän ruokana, joten joka päivä tulee lisätä sama annos uudestaan kunnes piilevä on päihittänyt dinot eikä mikroskoopilla pysty löytämään kertakatsonnalla useampaa kuin kahta yksittäistä dinosolua.
Silikaattia voi tilata tästä ja pullossa on tarkemmat annosteluohjeet. Yksi pullo riittää yleensä aina koko prosessiin.

Huom. Silikaattia lisätään todella hitaasti, pisara kerrallaan voimakkaan virtauksen kohtaan tai kulhossa litraan vettä joka sitten kaadetaan ala-altaaseen. Silikaatti kiinteytyy kalvoksi pinnoille jos sitä lisätään liian nopeasti. Tipoittain lisätessä akvaarioon muodostuu lumisademainen efekti, mutta se on täysin normaalia.

Mikäli akvaariossasi on käytössä GFO reaktori, se tulee kytkeä pois päältä tai se poistaa vedestä kaiken lisätyn silikaatin.

Kun dinot ovat poissa, lopeta silikaatin annostelu. Silikaattijäämät katoavat vedestä muutamassa päivässä ja samoin piilevä alkaa kadota nopeasti sen ruoan loputtua.

Nämä dinolajit ovat sitkeitä ja kokonaisuudessaan katoaminen voi kestää helposti kuukauden, joskus jopa kaksikin. Elpymistä eliöstössä voi kuitenkin alkaa huomata jo kauan aiemmin.

Ostreopsis ja Coolia

Nämä lajit eroavat aiemmista siten, että ne siirtyvät vesimassan sekaan. Edelleen nitraatti- ja fosfaattitasojen korjaus on pakollista, kuten muutkin toimenpiteet yleisistä ohjeista, mutta nämä dinot tapetaan silikaatin ja piilevän sijaan ylimitoitetulla UV-sterilisoijalla. Suositeltu teho UV-valolle on 1 watti per 12 litraa. Eli 500 litrainen akvaario tarvitsee mielellään vähintään 42 wattisen UV-sterilisaattorin. UV:n lävitse virtaavan veden määrä tulee olla noin 1-3 kertaa altaan tilavuus. Eli 500 litran altaan tapauksessa 500-1500 litraa tunnissa. Normaalisti UV-sterilisaattori sijoitetaan ottamaan vettä ala-altaasta ja nostamaan se pääaltaaseen, mutta dinojen torjunnassa tehokkaammaksi on havaittu, että pumppu laitetaan ottamaan vesi suoraan pääaltaasta ja pumppaamaan sinne takaisin. Sijoita UV:n vettä kierrättävä pumppu mahdollisimman lähelle altaan pohjaa ja pidä sterilisaattori päällä 24/7 poislukien ne hetket, kun lisäät altaaseen copepodeja, bakteereja tai phytoplanktonia. Tuolloin pumpun on hyvä olla pois päältä tunnin verran, jotteivat vasta lisätyt eliöt päädy heti UV-sterilisaattoriin.

Nämä dinolajit katoavat edelläkerrotuilla ohjeilla yleensä parissa viikossa, mutta jokainen tapaus on toki yksilöllinen.